Hankkeessa tapahtuu

Kylävaraisuutta webinaarissa

Webinaarin teemana oli kylävaraisuus eli omavaraisuus ja varautuminen kylien arjessa.

Ohjelmassa:
Varautuminen kylän kannalta – kyläneuvoja, hankekoordinaattori Li-Marie Santala SILMU-kylistä
Omavaisuus luo turvaa – kehittämispäällikkö Timo Reko MSL:stä

Webinaarin diaesitykset löytyvät alta:
Varautuminen
Omavaraisuus

Maaliskuun työpajassa pohdittiin, mistä muodostuu kylän hyvinvointi?

YT, dosentti Kaisu Kumpulainen Jyväskylän yliopistosta johdatteli osallistujat hyvinvoinnin perustusten äärelle faktoihin ja tieteelliseen näkökulmaan pohjautuen. Tekstin lopussa on linkki hänen esitykseensä.

Kumpulainen kävi läpi hyvinvoinnin ulottuvuuksia yleisesti ja kylien näkökulmasta sekä psykologista itsemääräämisteoriaa, jonka mukaan ihmisen hyvinvoinnin edellytyksiä on kolme: autonomian tarve, kokemus kykenevyydestä ja yhteenkuuluvuuden tarve. Kun nämä kaikki toteutuvat, ihminen voi hyvin. Kumpulainen esitti myös ajatuksia siitä, miten kylätoiminnalla voidaan tukea näiden edellytysten toteutumista.

Hän korosti myös kulttuurin merkitystä yhteisöllisyydelle ja hyvinvoinnille. Yhteisöllisyys taas rakentuu kuulumisesta johonkin ja kommunikaatiosta eli ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, ja näiden lisäksi tulee yhteisön jäsenillä olla joku yhteinen kiinnostuksen kohde tai tavoite, esimerkiksi kylätoiminta.

Yhteisöllinen toiminta on kylien hyvinvoinnin lähde

Keskusteluosiossa osallistujien kanssa nousi selkeästi esiin se, kuinka yhteisöllinen toiminta ja yhteisöön, omaan heimoon ja kylään kuuluminen on tunnistettu hyvinvoinnin avaintekijäksi kylissä ja kyläyhdistyksissä: yhteisöllisyyttä lisäävää ja ylläpitävää toimintaa löytyy kaikista kylistä runsain määrin niin isosti kuin pienemminkin toteutettuna. Yhteisöteatteria, markkinoita, Avoimet Kylät -päivän tapahtumia, kohtaamisia ja keskustelutuokioita kylän yhteisellä rannalla ja grillin äärellä, teatteriretkiä, kahvilatoimintaa, leikkitreffejä, yhteistoimintaa muiden toimijoiden kanssa ja kaikenikäiset huomioiden.

Useampaan otteeseen mainittiin, kuinka tärkeää on yhteisöllisen tilan olemassaolo, paikka, jossa voi tavata muita. Sellainen on myös hedelmällinen maaperä ideoinnille ja toiminnan kehittämiselle. Vai miltä kuulostaa unenomaisessa tilassa uinunut kylä, joka parissa vuodessa heräsi eloon ja suoranaiseen kukoistukseen sitten, kun sinne oli saatu kohtaamispaikaksi ja kaikki tervetulleeksi toivottava kyläbaari?

Hyvinvointia hanketoiminnan avulla

Leader Pomovästin toiminnanjohtaja Minna Boström kertoi Leader-rahoituksen mahdollisuuksista. Tekstin lopussa on linkki hänen informatiiviseen esitykseensä.

Boström totesi, että myös hankerahoituksen avulla voidaan tuottaa ja edistää hyvinvointia kylissä: paitsi hankkeen tulos, myös itse hanketyö voivat tukea hyvinvointia. Hän esitteli yleishyödylliset tukimuodot ja huomautti, että tukiprosentit ja painopisteet vaihtelevat eri Leader-ryhmien välillä. Oman alueen Leader-toimijan voi tarkistaa leadersuomi.fi-sivustolta.

Esmerkkinä pienhankkeesta Boström kertoi Pomovästin omasta hankkeesta, jossa yhdistyksiä on tuettu nuorten palkkaamisessa kesätöihin tekemään jotakin kehittämistoimintaa yhdistykselle. Vastaavanlaiseen toimintaan mikä tahansa yhdistys voi hakea pienhanketukea. Diaesityksessä on usean kohdan lista toteutetuista pienhankkeista, joilla on työllistetty nuoria.

Useissa Leader-ryhmissä on tarjolla myös nuorille suunnattu Nuoriso-Leader, josta löytyy lisätietoa täältä.

Hankerekisteristä pääsee tarkastelemaan toteutuneita ja käynnissä olevia hankkeita.

Alla linkit työpajan esityksiin:
Kylän hyvinvoinnin rakennuspalikat, Kaisu Kumpulainen
Hyvinvointi kylällä: Leader-tuet, Minna Boström

Tammikuussa luotiin katsaus kiertotalouteen

Tammikuun työpajassa paikalliskehittäjä Heidi Hallongren Leader Kantrista johdatti osallistujat kiertotalouteen. Osallistujat kertoivat esimerkkejä omien kyliensä käytännöistä ja kokemuksista.

Perinteisessä lineaarisessa taloudessa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Kiertotaloudessa sen sijaan tuotteiden ja materiaalien elinkaarta pyritään pidentämään mahdollisimman tehokkaasti, jolloin materiaaleista syntyy jätteiden sijaan uusia tuotteita.

Kylissä pienennetään hiiilijalanjälkeä monilla tavoilla

Kiertotaloutta toteutetaan esimerkiksi lainaamalla, kierrättämällä ja yhteiskäytöllä. Läsnäolijoiden kylistä löytyy muun muassa lainaamo, kirpputori ja vuokraamo. Yhteiskäytössä on veneitä ja sup-lautoja. Vuokraamisen yhteydessä todettiin, että pieni korvaus vastineeksi vuokraamisesta kartuttaa pesämunaa rikkoutumisen ja uuden hankkimisen varalle.

Lähipalvelujen valikoimaa kylissä tarjoavat niin kyläyhdistykset kuin paikalliset yrittäjät ja muut toimijat. Mainituiksi tulivat muun muassa kyläavustaja, kylätaloissa tarjottavat erilaiset hyvinvointipalvelut, kansalaisopistojen kurssit ja kässäkerho, muina palveluina kyläsauna ja Airbnb-toiminta.

Keskusteltaessa ravinnosta ja energiasta nousi esiin toritoiminta, jossa lähituottajat myyvät tuotteitaan. Kylätalon energiaremontti on tekeillä tai suunnitteilla useammassakin kylätalossa.

Esimerkeiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta osallistujat kertoivat, että heidän kylissään muun muassa kerätään espanjansiruetanoita ja hävitetään lupiineja. Eräällä kylällä kyläyhdistys edistää metsän virkistyskäyttöä järjestämällä koululaisille erilaisia luontoretkiä.

Rakennuksista huolehtiminen ja siten niiden käyttöiän pidentäminen on useimmille työpajalaisille arkista puuhaa, useimmilla kyläyhdistyksillä kun on hallinnassaan kylätalo, jonka ylläpito on yhdistyksen toiminnan keskiössä. Rakennuksissa järjestettävä aktiivinen toiminta edesauttaa ja kannustaa niiden vaalimista myös jatkossa.

Heidi Hallongrenin diaesitys löytyy täältä.

Kylän tilat puhuttivat marraskuun lopun työpajassa

Jani Hanhijärvi Pirkan Kylistä kertoi kylätalojen käyttömahdollisuuksista ja esimerkkejä niiden toiminnan kehittämisestä.

Hän esitteli Pirkanmaan älykkäät kylätalot -hanketta, jonka näkökulmina ovat kestävyysperiaatteet, varautuminen, yhteisöllinen resilienssi, huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus.

Kestävän kehityksen ulottuvuuksia läpikäydessään Hanhijärvi totesi, kuinka sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat olleet sisäänrakennettuina kylien toiminnassa aina – eli ennen kuin edes alettiin puhua kestävästä kehityksestä.

Kylätalot toimivat aktiivisina kokoontumis- ja tapahtumapaikkoina

Kun keskusteltiin työpajaan osallistuneiden kylien kylätalojen toiminnasta, tuli selväksi, että illan esityksen dioissa oleva lista kylätalon toiminnasta (dia 5) on varsin kattava; kaikki keskustelussa esiin nousseet tavat käyttää ja hyödyntää tiloja nimittäin löytyvät tuolta listalta.

Osallistujat kertoivat, että heidän kylätalonsa toimivat paitsi kylän olohuoneena myös monipuolisena tapahtumapaikkana. Niissä muun muassa kokoontuu säännöllisesti erilaisia harrastusryhmiä, kuten Marttoja, kansalaisopiston kurssilaisia, partiolaisia, ikäihmisten toimintaryhmiä, MLL:n ja seurakunnan kerhot. Tiloissa järjestetään kokouksia ja erilaisia tapahtumia, joista mainittiin muun muassa kirppis, Lucia-juhla, piknik taivaan alla, kahvila. Tyypillisesti tiloja vuokrataan yhdistys- ja yritystoimintaan.

Esille tuli muun ohella, että yhä enenevässä määrin kylätalojen merkitys tunnistetaan myös varautumisen näkökulmasta. Yhdessä kylässä kylätalo toimii naapurissa sijaitsevan koulun evakuointipaikkana, toisessa ollaan suunnittelemassa tilaa kyläradiokäyttöön. Eräässä kartoitetaan perustarpeistoa, jonka turvin selvitään häiriötilanteessa. Hyödyllisenä laitteena nostettiin esiin ilman verkkovirtaa toimiva hätäradio. Tässä yhden sellaisen tiedot, mutta vastaavaa laitetta on myynnissä monissa eri paikoissa.

Kylätalojen ylläpito ei ole halpaa lystiä. Rakennukset vaativat huoltoa, ja pelkästään energiankulutus on melkoinen kuluerä, jota useat ovat pyrkineet pienentämään vaihtamalla lämmitysmuotoa esimerkiksi öljystä vesi-ilmalämpöpumppuun. Lämmityksen uusiminen on iso investointi, mutta pienentyneiden lämmityskulujen myötä säästöä saattaa kertyä jopa tuhansia euroja vuodessa. Tukea energiaremonttiin kannattaa tiedustella esimerkiksi oman alueen Leader-ryhmästä.

Illan diaesitys löytyy täältä.

Marraskuun alun etätyöpajan teemana oli kyläturvallisuus

Työpajan tarkoituksena oli luoda kehystä sille, mistä oikeastaan on kyse, kun puhutaan kyläturvallisuudesta. Pajaa luotsasi Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja. Heti alkuun hän muistutti, kuinka suosituksen mukaan kaikkien kotitalouksien tulisi varautua erilaisiin häiriötilanteisiin eli noudattaa niin sanottua 72 tunnin ohjetta. Tällä viitataan sellaiseen kotivaraan, jonka turvin häiriötilanteen sattuessa pitäisi pärjätä kolme vuorokautta omin avuin. Yhteiskunnan tasolla varautumisesta vastaavat useat julkiset toimijat, esimerkiksi puolustusvoimat, poliisi ja rajavartiolaitos. Kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen on lakisääteistä.

Mikä on kylien rooli varautumisessa ja turvallisuustyössä?

Pihlaja tähdentää sitä, että kaiken ytimessä on yhteisöllisyyden vahvistaminen ja arjen turvallisuus. Se, miten kyläyhteisössä voidaan vahvistaa yhteisöllistä huolenpitoa ja turvallisuuden tunnetta. Kylätalot ja turvallisuussuunnitelmat eivät korvaa vahvaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Varautumisen perusta luodaan kylän arkisilla, perinteisillä toimilla, vaikkapa juhannustansseilla, pilkkikisoilla ja erilaisilla talkoilla – mitkä sitten ovatkaan kylän omia totuttuja juttuja. Arkinen kylätoiminta luo pohjan varautumiselle ja sille, että kyetään toimimaan, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu.

Mitä varautuminen ja turvallisuustyö pitää sisällään?

Kyläyhteisöjen varautuminen ja turvallisuustyö on muun muassa viranomaisten ja kylien vapaaehtoisten yhteistyötä, kyläyhteisön tarjoamaa tukea ja turvaa, juomavesikaivojen ja aggregaattien sijaintien kartoittamista. Varautuminen ja turvallisuustyö on myös sitä, että sovitaan, missä kokoonnutaan, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu sekä sen varmistamista, että tieto kulkee silloinkin, kun sähköt ovat poikki eivätkä tavanomaiset laitteet toimi. Se on myös kyläläisten paikallistuntemusta ja valppautta; havainnointia siitä, että jotain poikkeuksellista tapahtuu.

Kun kylällä lähdetään edistämään turvallisuus- ja varautumistyötä, yhteistyö on kaiken lähtökohta. Kyläyhdistys toimii kokoavana voimana, mutta mukaan tulee kutsua niin kyläläiset, kylän muut toimijat kuin viranomaisetkin. Ihan aluksi pitää ottaa yhteyttä omaan kuntaan ja arvioida se, miten kunnan lakisääteinen valmiussunnittelu ja kylän vapaaehtoistoimintaan perustuva työ nivotaan yhteen.

Pohdittavaksi

Työpajan aikana tehtiin kaksi pohdintatehtävää, joita molempia on hyvä pohtia omalla kylällä.

Ensimmäisessä tehtävässä (dia 5) pohdittiin oman kylän erityispiirteitä.
Toisessa tehtävässä (dia 12) kehotettiin pohtimaan toteutettavien asioiden tärkeysjärjestystä.

Pohdinnan jälkeisessä keskustelussa tuli esille, kuinka erilaisia kylät ovat haasteineen. Riskeinä koettiin vaihtelevasti useita tehtävädiassa mainittuja asioita. Eräältä kylältä esiin nousi myös sen pohdinta, miten saadaan tietää, kuka tarvitsee apua? Entä miten ja kuinka paljon aggregaatin vaatimaa polttoainetta saa varastoida?

Ongelmakohdiksi koettujen asioiden moninaisuus korostaa sitä, kuinka tärkeää on tunnistaa oman kylän erityispiirteet. Niiden miettiminen on kaiken lähtökohta. Kannattaa myös katsoa menneisyyteen: mitä aiemmin on koettu, ja mitä siitä on opittu?

Lisätietoa ja linkkejä kylien varautumissuunnittelun avuksi:

Kyläradioiden avulla tieto kulkee silloinkin, kun kännykät ja tukiasemat eivät esim. sähkökatkon vuoksi toimi. Lisätietoa kyläradioista:
Diaesitys, joka nähtiin Keke tulee kylään -hankkeen webinaarissa.
Tallenne ”Kyläradio-hanketreffit 3.6.2025” löytyy Suomen Kylien materiaalipankista.

Kylätalokartoituksen avulla kerätään tietoa yhteisöllisistä tiloista ja paikoista, joita voidaan hyödyntää kriisi-, onnettomuus- ja häiriötilanteissa esimerkiksi kokoontumispaikkoina, infopisteinä tai hätämajoituksena. Kylätalokartoitus  on avoinna marraskuun loppuun saakka.

Kylävara-konsepti, turvallisuuden ja varautumisen työkalupakki kylien käyttöön, lanseerataan helmikuussa. Linkki löytyy täältä, kun konsepti julkaistaan.

Työpajan diat sisältävät paljon oleellista tietoa, ja ne kannattaa käydä läpi huolella.

Etätyöpajassa 8.10. syvennyttiin kylätalouteen

Arkinuukailu tuo elinvoimaa kyliin

Keke tulee kylään -hankkeen työpajassa pohdittiin kylän taloutta. Hyvä lähtökohta näkökulmalle oli Vuoden arkinuukaileva kylä 2025 -tittelin pokanneen Lemun kylän runsaan toiminnan katsaus. Maaseudun Sivistyliiton määritelmän mukaan arkinuukailu on saituuden ja kitsastelun sijaan kekseliäisyyttä ja elämän laatua sekä käytännön tekoja ja arjen kohtuutaloutta. Siitähän myös kestävän kehityksen mukaisessa kylätaloudessa on kyse.

Lemussa on muun muassa valjastettu vanhoja rakennuksia uuteen käyttöön. Vanha viljamakasiini muutettiin ensin kotiseutumuseoksi, joka sen jälkeen uusittiin lastenmuseoksi. Vanhasta pientilasta on vuosien varrella aikaansaatu monipuolinen kotiseutukeskus, jonka tiloja hyödynnetään usealla tavalla. Sieltä löytyvät sesonkien mukaan muun muassa kesäkeittiö, Airbnb-toimintaa, pakohuone ja joulupuoti, jotka kaikki turvaavat Kotiseutuyhdistys Lemun Kemppien taloutta.

Lisätuloa toiminnalleen Kempit saa myös kajakkien ja kanoottien vuokrauksesta sekä maiseman- ja ympäristönhoidon projekteista.

Kylien taloutta turvataan arkisilla oivalluksilla ja yhteisöllisellä tekemisellä

Vihtijärven kyläyhdistyksen jokavuotinen suurponnistus ja merkittävä yksittäinen tulonlähde on oma kylälehti, joka tuotetaan vapaaehtoisvoimin. Kesän korvilla julkaistavassa noin 60-sivuisessa lehdestä mainoksia on enimmillään jopa kolmasosa sivumäärästä. Mainokset toimivat samalla palveluhakemistona eli ne on lajiteltu toimialoittain.

Muita tulonlähteitä Vihtijärvellä ovat kylätalon tilojen vuokraus, kirpputori, erilaisten kylän logolla varustettujen tuotteiden myynti, esimerkiksi pipo heijastavalla painatuksella, villasukat, viiri, t-paidat, postikortit. Myynnissä on myös kirja kylän historiasta.

Työpajassa tuli selväksi, että yhdistysten talouden turvaamisen konstit ovat monet. Aiemmin mainittujen lisäksi esille tulivat muun muassa veneen ja sen moottorin vuokraaminen, kyläsaunan vuokraustoiminta, kalenterimyynti, erilaisten tapahtumien järjestäminen, esimerkiksi jalkapalloturnaus, halloween- ja show & dinner -tapahtumat sekä puffettimyynti. Takuuvarmaksi menestykseksi todettiin arpajaismyynti – arvat kuulemma tekevät aina kauppansa.

Työpajassa nähty diaesitys löytyy täältä.

Hankkeen ensimmäinen, kaikille avoin webinaari

Webinaarissa tarjoiltiin näkökulmia kaikkiin kyläpaletin osa-alueisiin. Tilaisuudessa nähdyt diaesitykset löytyvät alta.

Kylän tilat
Kylätalous
Kyläturvallisuus
Kiertotalous