Vuoden kylä
Varsinais-Suomen Kylät ry valitsee vuosittain maakunnan Vuoden kylän. Vuoden kylä-voitosta kisataan joka vuosi vaihtuvalla teemalla ja voittaja osallistuu seuraavana vuonna maakunnan edustajana valtakunnalliseen Vuoden kylä-kisaan.
Tällä sivulla pääset tutustumaan Vuoden kyliin. Vuoden kylät on esitelty alla sekä kartalla että teksteinä.
Vinkki: Ota kohteeksi yksi tai useampi Vuoden kylä. Lähde patikoimaan luontopolulle, pyöräretkelle, veneretkelle, teatteriin tai muihin tapahtumiin tai ihan vaan ”kuleksimaan kylille” ja nauttimaan maaseutumaisemista. Yhden päivän aikana ehtii kiertää useammankin paikan. Kartalle ja teksteihin lisättyjen linkkien kautta löydät helposti tietoa kylistä ja niiden tarjonnasta!
2024: ”Vetovoimainen kylä”
Pyhärannan Santtion kylällä vetovoimaisuuden rakentaminen on ollut pitkäjänteistä ja monipuolista. Kylän kulttuurimaisemaa on vaalittu suunnitelmallisesti jo vuosikymmeniä, Santtion puurakentaminen ja ruusut tunnetaan laajalti. Uutta tehdessäkin kylässä on kunnioitettu perinnerakentamista ja perinnemaisemia. Ajattelutapa tiivistyy kylätalo Maininkiin ja Santtion kylätien maisemaan.
Santtion vetovoimaa on myös meri ja merenkulku. Kylään voi edelleen saapua myös veneellä ja Mannerveden suojelu on kylällä keskeisessä roolissa. Ranta-alueelta löytyy suosittu kesäteatteri, jonka rakenteet toimivat myös monien tapahtumien pitopaikkana.
2023: ”Hyvinvointia kylästä”
Angelniemi on noin 400 asukkaan kylä Salossa, entisen Halikon kunnan alueella. Vuoteen 1967 saakka Angelniemi oli oma kuntansa. Kylän valtteja olivat vahva yhteisöllisyys eli kylällä on todella monia aktiivisia yhdistyksiä tarjoamassa toimintaa koko ikähaitarille. Kylällä viihdytään, talkoillaan, järjestetään tilaisuuksia ja tapahtumia ja naapuriapukin toimii. Hyvinvointia edistetään lisäksi aktiivisella liikuntatoiminnalla. Kylän sydän on kyläyhdistyksen omistama hieno ja monikäyttöinen Seurojentalo, jossa kokoonnutaan niin yhdistysten kuin seurakunnankin järjestämiin tapahtumiin. Tila toimii myös kyläläisten valvomana nuorisotilana. Lossirantaa on kunnostettu yrityksen ja asukkaiden yhteistyöllä ja meri on muutenkin keskeinen osa kylän imagoa.
2022: ”Kylä tulevaisuutensa tekijänä”
https://www.askainen.fi/portaali/(Masku)
Askainen on entinen kunta, joka liitettiin vuonna 2009 Maskuun. Osia kunnasta siirtyi sittemmin Naantaliin, joten kylänä Askainen on pienempi kuin entinen kunta. Kylällä on vajaat 1000 asukasta ja vahva tekemisen meininki, tapahtumista tunnetuimpia ovat Kurkkumarkkinat ja Marskin markkinat. Yhdessä pidetään huolta kylätorista, Ritaripuistosta sekä Pikisaaren virkistysalueesta. Yhdessä on oltu myös barrikadeilla koulun ja muiden palveluiden puolesta. Askaisissa tulevaisuutta tehdään usein yhdistysten yhteistyöllä ja erityisesti matkailua myös yrittäjien kanssa. Asukkaiden juurruttamiseen on panostettu paitsi somen, myös askainen.fi -sivuston ja Askastelaine -kylälehden avulla.
2021: ”Taitava kylä”
Valpperi (Nousiainen)
kunnostettu uimapaikka ja sauna, jotka palvelevat ympäri vuoden. Uudella kodalla voi nauttia kesäviikonloppuisin paikallisen nuoren pyörittämän kotakahvilan herkuista ja muina aikoina syödä omia eväitä. Valpperiin on hiljattain tehty myös ÄssäMix-kenttä, juoksuportaat, rantalentopallokenttä, frisbeegolfrata ja maastopyöräreitti, jota pian jo laajennetaan.
2020: ”Kokeileva kylä”
Hajala (Salo)
Kylässä asuu noin 600 asukasta ja viime vuosina se on tullut tutuksi kyläkoulun ja päiväkodin ympärillä käydystä uutisoinnista. Molemmat lapsiperheiden keskeiset palvelut on onnistuttu säilyttämään kylän aktiivisen toiminnan ansiosta. Hajalassa nähdään, että tulevaisuus on tehtävä muutenkin itse. Kylä markkinoi itseään aktiivisesti uusien asukkaiden saamiseksi ja on näissä toimissa ottamassa myös digiloikkaa tontti
markkinoinnissa. Kylälle on tulossa myös kyläkaava. Ympäristön siisteydestä huolehditaan ja ”tunnin juna” -hankkeeseenkin kylällä on ideoita annettavana. Uusien asukkaiden vastaanottoon on panostettu Hajalan tervetuliaiskassilla, ja asukkaita juurrutetaan kyläkävelyiden ja monenlaisten vapaa-ajanpalveluiden (uimapaikka, sauna, tapahtumat) avulla. Kylälle on valmistumassa yhteisöllinen tila Hajalan koulun entiseen talonmiehen asuntoon. Kylän yhteistä olohuonetta tehdään talkootyönä isolla porukalla vanhaa kunnioittaen.
2019: ”Omaleimainen kylä”
Västanfjärd (Kemiönsaari)
”Omaleimaisena kylänä” Västanfjärdillä on selkeitä vahvuuksia. Kylällä ymmärretään ainutlaatuisen kalkkikaivos- ja merenkulkuhistorian merkitys. Historiasta ja nykyajasta syntyykin yhteisön voimin monenlaisia tapahtumia, polkuja ja elävää kulttuuria luontoon ja kulttuurimaisemaan, Kalkholmenin lavalle ja kaivoksille. Västanfj
ärdissä puhutaankin erityisestä hiljaisuusmatkailusta. Kylä on toisaalta joutunut pitämään myös ääntä kirjaston ja vanhainkodin puolesta – jotka onnistuttiinkin säästämään. Kylällä on toimiva kyläkoulu, Suomen vanhin K-kauppa sekä tunnettuja matkailuyrityksiä. Kylän tapahtumakalenteria katsoessa alkaa lukijaa hengästyttää. Tiedottamisen kulmakivi on erinomainen kylälehti Västanfjärd Bulletin, toki muutkin välineet ovat hallussa. Kylän brändi kuuluukin ”Allting är lite bättre i Västanfjärd”.
2018: ”Soiva kylä”
Märynummi (Salo)
Reilun tuhannen asukkaan Märynummi on mainio yhdistelmä uutta ja vanhaa kyläkulttuuria. 
Kyläympäristöstä löytyy sulassa sovussa perinnemaisemaa ja tuulimyllyjä, sairaalahistoriaa, monikulttuurisuutta ja vaikkapa mäkiautokisat. Kylällä on panostettu lähiliikuntaan (uusimpana frisbeegolf-rata) ja puolustettu lähipalveluja. Mielenkiintoinen avaus on myös kylälle vpk-vetoisesti tehtävä kyläturvallisuussuunnitelma. Kylältä löytyykin monia aktiivisia yhdistyksiä ja yrittäjiä, joiden yhteistyön tuloksena kylä näkyy ja kuuluu ja soi kauas. Kylän tiedotus toimii monien kanavien kautta, yhtenä niistä mainio kylätiedote Ei hullumpi lehti.
2017: ”Tehdään kylä yhdessä”
Virttaa (Loimaa)
Vajaan 500 asukkaan kylä tunnetaan yleisesti etenkin Alastaron moottoriradasta ja harjureitistöstään. 
Kylällä on lisäksi oma kirkko, legendaarinen kyläkauppa ja 140 vuotta täyttänyt toimiva kyläkoulu. Vuoden kylän tekevät kuitenkin kyläläiset, jotka tekevät yhteistyötä niin asukkaina, yrittäjinä kuin yhdistyksinäkin. Kylällä on monenlaista harrastustoimintaa ja myös harrastuspaikkoja: on kerhoja ja tapahtumia, perinnepiiriä, biljardikerhoa, työväentaloa, jääkiekkokaukaloa… vaikka mitä. Kylänraitin yhtenäinen viitoitus kertoo kävijälle, missä ollaan. Kylää markkinoidaan muutenkin esimerkillisesti.
2016: ”Tämä kylä tunnetaan”
Dalsbruk – Taalintehdas (Kemiönsaari)
Kylällä on pitkä ruukki- ja teollisuushistoria, jota vaalitaan edelleen kylämiljöössä. Kylän imagon 2rakentamisessa on osattu hyödyntää myös satama ja meri. Miljöötä on ikuistettu upeaksi kyläkirjaksi. Taalintehdas on vilkas tapahtumakeskus, joka houkuttelee kävijöitä monilla kulttuuritapahtumillaan kuten Baltic Jazz ja Norpa-festivaali. Kylässä vallitsee vahva yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki, joka ylittää niin kieli- kuin kulttuurirajatkin. Yhteistyö kunnan kanssa toimii erinomaisesti.
2015: ”Tulevien sukupolvien kylä”
Pyhämaan Luoto (Uusikaupunki)
Pyhämaassa hyödynnetään luonnon ja ympäristön mahdollisuudet laajasti. Ketteliin ollaan tekemässä ns. kyläkaavaa merellisyyttä ja luonnonrauhaa kaipaaville ihmisille. Asukkaita ja mökkiläisiä palvelevat monet lähiympäristöön sijoittuvat lähiliikuntamahdollisuudet ja tapahtumat. Yhdistykset ja yrittäjät tekevät jatkuvaa työtä kyläkoulun säilymiseksi ja kehittämiseksi muun muassa lahjoituksin ja järjestämällä oppilaille
teemapäiviä omilta osaamisalueiltaan.
2014: ”Hyvinvointia ja voimaa lähiympäristöstä”
Asemanseutu (Mynämäki) 
Taidetta, luontoa ja kulttuuria. Lähiympäristössä sijaitseva luontopolku voidaan muuttaa tarpeen mukaan taidepoluksi. Lähiympäristöön sijoittuvat myös kansainväliset kulttuuriprojektit. Kansainvälisiä yhteyksiä on rakennettu erityisesti Ranskaan, mutta myös muualle, kuten Irlantiin. Kylän yhteinen olohuone on Mynäjoen rannalla sijaitseva Asmandia, jossa voi viettää aikaa laavulla tai vaikka lähteä melomaan.
2013: ”Kylä eilen ja tänään”
Karuna (Sauvo)
Karunan kunta on historiaa, mutta karunalaisuus elää vielä vahvasti muuallakin kuin lukuisissa historiikeissa. Pitäjän ensimmäinen kansakoulu vuodelta 1887 on nykyinen Kalliorannan kylätalo. Sodanaikaisesta lottien ilmavalvontatornista muistuttaa Leader-rahalla vuonna 2005 rakennettu näkötorni. Nostalgiaristeilyt seuraavat vanhoja karunalaisia laivareittejä ja elämysretkellä näytellään historiakuvaelmia pitkin kylää.
2012: ”Yritteliäs kylä”
Livonsaari (Naantali)
Livonsaari on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa kyläläisyyttä. Kylässä on perinteisesti tehty yhdessä ja paikallista suosien. Uutta virtaa kyläyhteisö on saanut osakeyhtiömuotoisesta yhteisökylästä. Osuuskuntamuotoinen puutarha taas tuottaa luonnonmukaista ruokaa jäsenilleen.
2011: ”Kylät luovat kulttuuria”
Uusikartano (Pöytyä)
Kylän valtteja ovat jo kolmen vuosikymmenen ajan katsojia houkutellut Himolan Teatteri sekä Lystmettän toimintakeskuksen alue. Kyläyhdistys ja teatteri tekevät saumatonta yhteistyötä, jotta kylällä luodaan jatkuvasti elävää kulttuuria.
2010: ”Turisti tulee kylään”
Teijon alue (Salo)
Alueella on runsaasti vetovoimatekijöitä, kuten ruukit, kartano ja kirkko, luonto, liikuntamahdollisuudet sekä kulttuuritarjonta. Asukkaat yhdistyksissä ja yrityksissä tuovat näitä yhteistyössä esille. Toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Valtakunnan Vuoden kylä 2011.
2009: ”Kylä ja kunta -kehittämiskumppanit”
Häntälä (Somero)
Kylä toimii Someron kylien neuvottelukunnassa, joka on kylien ja kaupungin yhteistyöelin. Häntälä otti myös vetovastuun Someron kylien yhteisestä kyläsuunnitteluhankkeesta. Kyläyhdistys myös huolehtii Häntälän notkojen luontopoluista kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella.
2008: ”Kylätalo
– kylän yhteinen monitoimikeskus”
Tourula-Keihäskoski (Yläne)
Kylän sydän on entinen kansakoulu Paimenenmäki. Kyläyhdistyksen omistama kiinteistö toimii kokoontumis- ja kurssipaikkana. Tiloja käytetään myös erilaisten juhlien, ruoka- ja majoituspalvelujen järjestämisessä. Kiinteistöä on kunnostettu hankkeilla ja kyläyhdistys vuokraa kiinteistön asuntoja.
2007: ”Mökkiläiset mukana kylän toiminnassa”
Vehas (Taivassalo)
Kylän vakituiset ja vapaa-ajanasukkaat ovat
yhdistäneet voimansa monissa yhteisissä ponnistuksissa. Yhteisrantaa on kunnostettu ja kehitetty jo vuodesta 1990 lähtien ja vuonna 2005 kylälle saatiin oman osuuskunnan voimin jätevesiverkko. Kyläyhdistyksessä
vapaa-ajanasukkailla on vahva asema.
2006: ”Kylä näkyy ja kuuluu”
Kultela (Somero)Kultelalla on pitkät perinteet savikylä
nä.
Kylä on elvyttänyt tätä perinnettä muun muassa
rakentamalla keramiikkapuiston,
järjestämällä suosittuja Savi palaa -tapahtumia sekä omalla savikukko-logolla.
Savikylä -brändin ohella kylällä panostetaan kaikenikäisten viihtymiseen ja tiedonkulkuun.
2005: ”Kyläympäristön vaaliminen”
Untamala (Laitila) 
Untamalassa on vaalittu pitkäjänteisesti
kylän ainutlaatuista kulttuurimaisemaa; keskiaikaista kylänraittia, kyläkirkkoa,
muinaisjäännösaluetta ja lukuisia vanhoja rakennuksia. Kylällä on panostettu myös uuteen infraan; vesihuoltoon, tien päällystykseen,
kevyenliikenteenväylään ja tievalaistukseen.
Untamala palkittiin valtakunnallisena vuoden kylänä 2006.
2004: ”Kylä liikkuu”
Niinijoki (Loimaa)
Kyläyhdistyksen pyörittämä Pappisten lava
houkuttelee väkeä läheltä ja kaukaa. Kylältä löytyvät
uimaranta, pururata, hiihtolatuja laavuineen ja
kotineen, kaukalo ja uuden koulurakennuksen
liikuntasali ovat jatkuvasti ahkerassa käytössä.
Liikkumaan kyläläisiä houkuttelevat kyläyhdistyksen
ohella lukuisat muut paikalliset yhdistykset.
2003: ”Kylien lapset ja nuoret”
Aijala-Kaukuri (Kisko)
Aijala-Kaukurin kylä ja koulu tekevät tiivistä
yhteistyötä. Tätä kautta koululla on panostettu
vahvasti kansainvälisyyskasvatukseen.
Kyläkoulua pidetään kylän markkinavalttina.
Kylällä on ylipäätään vahva
”koko kylä kasvattaa” –ilmapiiri.
2002: ei teemallista kilpailua
Haara-Onkijoki (Loimaa)
Ensimmäinen Varsinais-Suomen Kylät ry:n
nimeämä maakunnallinen vuoden kylä löytyi
Loimaalta. Haara-Onkijoen kyläaluetta on kehitetty
pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti
hankerahoitusmahdollisuuksia hyödyntäen. Erityisesti kylällä on vaalittu paikallista historiaa ja kulttuuria. Haara-Onkijoki sai kunniamaininnan
valtakunnallisessa vuoden kylä –kilpailussa 2003