Hankkeessa tapahtuu
Kylän tilat puhuttivat marraskuun lopun työpajassa
Etätyöpajan aluksi Jani Hanhijärvi Pirkan Kylistä johdatteli aiheeseen ja kertoi kokemuksia sekä esitteli parin pirkanmaalaisen kylätalon aktiivista ja monipuolista toimintaa.
Marraskuun alun etätyöpajan teemana oli kyläturvallisuus
Työpajan tarkoituksena oli luoda kehystä sille, mistä oikeastaan on kyse, kun puhutaan kyläturvallisuudesta. Pajaa luotsasi Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja. Heti alkuun hän muistutti, kuinka suosituksen mukaan kaikkien kotitalouksien tulisi varautua erilaisiin häiriötilanteisiin eli noudattaa niin sanottua 72 tunnin ohjetta. Tällä viitataan sellaiseen kotivaraan, jonka turvin häiriötilanteen sattuessa pitäisi pärjätä kolme vuorokautta omin avuin. Yhteiskunnan tasolla varautumisesta vastaavat useat julkiset toimijat, esimerkiksi puolustusvoimat, poliisi ja rajavartiolaitos. Kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen on lakisääteistä.
Mikä on kylien rooli varautumisessa ja turvallisuustyössä?
Pihlaja tähdentää sitä, että kaiken ytimessä on yhteisöllisyyden vahvistaminen ja arjen turvallisuus. Se, miten kyläyhteisössä voidaan vahvistaa yhteisöllistä huolenpitoa ja turvallisuuden tunnetta. Kylätalot ja turvallisuussuunnitelmat eivät korvaa vahvaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Varautumisen perusta luodaan kylän arkisilla, perinteisillä toimilla, vaikkapa juhannustansseilla, pilkkikisoilla ja erilaisilla talkoilla – mitkä sitten ovatkaan kylän omia totuttuja juttuja. Arkinen kylätoiminta luo pohjan varautumiselle ja sille, että kyetään toimimaan, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu.
Mitä varautuminen ja turvallisuustyö pitää sisällään?
Kyläyhteisöjen varautuminen ja turvallisuustyö on muun muassa viranomaisten ja kylien vapaaehtoisten yhteistyötä, kyläyhteisön tarjoamaa tukea ja turvaa, juomavesikaivojen ja aggregaattien sijaintien kartoittamista. Varautuminen ja turvallisuustyö on myös sitä, että sovitaan, missä kokoonnutaan, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu sekä sen varmistamista, että tieto kulkee silloinkin, kun sähköt ovat poikki eivätkä tavanomaiset laitteet toimi. Se on myös kyläläisten paikallistuntemusta ja valppautta; havainnointia siitä, että jotain poikkeuksellista tapahtuu.
Kun kylällä lähdetään edistämään turvallisuus- ja varautumistyötä, yhteistyö on kaiken lähtökohta. Kyläyhdistys toimii kokoavana voimana, mutta mukaan tulee kutsua niin kyläläiset, kylän muut toimijat kuin viranomaisetkin. Ihan aluksi pitää ottaa yhteyttä omaan kuntaan ja arvioida se, miten kunnan lakisääteinen valmiussunnittelu ja kylän vapaaehtoistoimintaan perustuva työ nivotaan yhteen.
Pohdittavaksi
Työpajan aikana tehtiin kaksi pohdintatehtävää, joita molempia on hyvä pohtia omalla kylällä.
Ensimmäisessä tehtävässä (dia 5) pohdittiin oman kylän erityispiirteitä.
Toisessa tehtävässä (dia 12) kehotettiin pohtimaan toteutettavien asioiden tärkeysjärjestystä.
Pohdinnan jälkeisessä keskustelussa tuli esille, kuinka erilaisia kylät ovat haasteineen. Riskeinä koettiin vaihtelevasti useita tehtävädiassa mainittuja asioita. Eräältä kylältä esiin nousi myös sen pohdinta, miten saadaan tietää, kuka tarvitsee apua? Entä miten ja kuinka paljon aggregaatin vaatimaa polttoainetta saa varastoida?
Ongelmakohdiksi koettujen asioiden moninaisuus korostaa sitä, kuinka tärkeää on tunnistaa oman kylän erityispiirteet. Niiden miettiminen on kaiken lähtökohta. Kannattaa myös katsoa menneisyyteen: mitä aiemmin on koettu, ja mitä siitä on opittu?
Lisätietoa ja linkkejä kylien varautumissuunnittelun avuksi:
Kyläradioiden avulla tieto kulkee silloinkin, kun kännykät ja tukiasemat eivät esim. sähkökatkon vuoksi toimi. Lisätietoa kyläradioista:
Diaesitys, joka nähtiin Keke tulee kylään -hankkeen webinaarissa.
Tallenne ”Kyläradio-hanketreffit 3.6.2025” löytyy Suomen Kylien materiaalipankista.
Kylätalokartoituksen avulla kerätään tietoa yhteisöllisistä tiloista ja paikoista, joita voidaan hyödyntää kriisi-, onnettomuus- ja häiriötilanteissa esimerkiksi kokoontumispaikkoina, infopisteinä tai hätämajoituksena. Kylätalokartoitus on avoinna marraskuun loppuun saakka.
Kylävara-konsepti, turvallisuuden ja varautumisen työkalupakki kylien käyttöön, lanseerataan helmikuussa. Linkki löytyy täältä, kun konsepti julkaistaan.
Työpajan diat sisältävät paljon oleellista tietoa, ja ne kannattaa käydä läpi huolella.
Etätyöpajassa 8.10. syvennyttiin kylätalouteen
Arkinuukailu tuo elinvoimaa kyliin
Keke tulee kylään -hankkeen työpajassa pohdittiin kylän taloutta. Hyvä lähtökohta näkökulmalle oli Vuoden arkinuukaileva kylä 2025 -tittelin pokanneen Lemun kylän runsaan toiminnan katsaus. Maaseudun Sivistyliiton määritelmän mukaan arkinuukailu on saituuden ja kitsastelun sijaan kekseliäisyyttä ja elämän laatua sekä käytännön tekoja ja arjen kohtuutaloutta. Siitähän myös kestävän kehityksen mukaisessa kylätaloudessa on kyse.
Lemussa on muun muassa valjastettu vanhoja rakennuksia uuteen käyttöön. Vanha viljamakasiini muutettiin ensin kotiseutumuseoksi, joka sen jälkeen uusittiin lastenmuseoksi. Vanhasta pientilasta on vuosien varrella aikaansaatu monipuolinen kotiseutukeskus, jonka tiloja hyödynnetään usealla tavalla. Sieltä löytyvät sesonkien mukaan muun muassa kesäkeittiö, Airbnb-toimintaa, pakohuone ja joulupuoti, jotka kaikki turvaavat Kotiseutuyhdistys Lemun Kemppien taloutta.
Lisätuloa toiminnalleen Kempit saa myös kajakkien ja kanoottien vuokrauksesta sekä maiseman- ja ympäristönhoidon projekteista.
Kylien taloutta turvataan arkisilla oivalluksilla ja yhteisöllisellä tekemisellä
Vihtijärven kyläyhdistyksen jokavuotinen suurponnistus ja merkittävä yksittäinen tulonlähde on oma kylälehti, joka tuotetaan vapaaehtoisvoimin. Kesän korvilla julkaistavassa noin 60-sivuisessa lehdestä mainoksia on enimmillään jopa kolmasosa sivumäärästä. Mainokset toimivat samalla palveluhakemistona eli ne on lajiteltu toimialoittain.
Muita tulonlähteitä Vihtijärvellä ovat kylätalon tilojen vuokraus, kirpputori, erilaisten kylän logolla varustettujen tuotteiden myynti, esimerkiksi pipo heijastavalla painatuksella, villasukat, viiri, t-paidat, postikortit. Myynnissä on myös kirja kylän historiasta.
Työpajassa tuli selväksi, että yhdistysten talouden turvaamisen konstit ovat monet. Aiemmin mainittujen lisäksi esille tulivat muun muassa veneen ja sen moottorin vuokraaminen, kyläsaunan vuokraustoiminta, kalenterimyynti, erilaisten tapahtumien järjestäminen, esimerkiksi jalkapalloturnaus, halloween- ja show & dinner -tapahtumat sekä puffettimyynti. Takuuvarmaksi menestykseksi todettiin arpajaismyynti – arvat kuulemma tekevät aina kauppansa.
Työpajassa nähty diaesitys löytyy täältä.
Hankkeen ensimmäinen, kaikille avoin webinaari
Webinaarissa tarjoiltiin näkökulmia kaikkiin kyläpaletin osa-alueisiin. Tilaisuudessa nähdyt diaesitykset löytyvät alta.
Kylän tilat
Kylätalous
Kyläturvallisuus
Kiertotalous
