• AJANKOHTAISTA

  • ARKISTO

  • Vuoden kylä

    Varsinais-Suomen Kylät ry valitsee vuosittain maakunnan Vuoden kylän. Vuoden kylä-voitosta kisataan joka vuosi vaihtuvalla teemalla ja voittaja osallistuu seuraavana vuonna maakunnan edustajana valtakunnalliseen Vuoden kylä-kisaan.

    Tällä sivulla pääset tutustumaan Vuoden kyliin. Vuoden kylät on esitelty alla sekä kartalla että teksteinä.

    Vinkki: Ota kohteeksi yksi tai useampi Vuoden kylä. Lähde patikoimaan luontopolulle, pyöräretkelle, veneretkelle, teatteriin tai muihin tapahtumiin tai ihan vaan “kuleksimaan kylille” ja nauttimaan maaseutumaisemista. Yhden päivän aikana ehtii kiertää useammankin paikan. Kartalle ja teksteihin lisättyjen linkkien kautta löydät helposti tietoa kylistä ja niiden tarjonnasta!

     

    2017: “Tehdään kylä yhdessä”

    Virttaa (Loimaa)virttaa kyläpäivät 2017 aavalta 8
    Vajaan 500 asukkaan kylä tunnetaan yleisesti etenkin Alastaron moottoriradasta ja harjureitistöstään. Kylällä on lisäksi oma kirkko, legendaarinen kyläkauppa ja 140 vuotta täyttänyt toimiva kyläkoulu. Vuoden kylän tekevät kuitenkin kyläläiset, jotka tekevät yhteistyötä niin asukkaina, yrittäjinä kuin yhdistyksinäkin. Kylällä on monenlaista harrastustoimintaa ja myös harrastuspaikkoja: on kerhoja ja tapahtumia, perinnepiiriä, biljardikerhoa, työväentaloa, jääkiekkokaukaloa… vaikka mitä. Kylänraitin yhtenäinen viitoitus kertoo kävijälle, missä ollaan. Kylää markkinoidaan muutenkin esimerkillisesti.

    2016: “Tämä kylä tunnetaan”

    Dalsbruk – Taalintehdas (Kemiönsaari)
    TaalintehdasKylällä on pitkä ruukki- ja teollisuushistoria, jota vaalitaan edelleen kylämiljöössä. Kylän imagon rakentamisessa on osattu hyödyntää myös satama ja meri. Miljöötä on ikuistettu upeaksi kyläkirjaksi. Taalintehdas on vilkas tapahtumakeskus, joka houkuttelee kävijöitä monilla kulttuuritapahtumillaan kuten Baltic Jazz ja Norpa-festivaali. Kylässä vallitsee vahva yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki, joka ylittää niin kieli- kuin kulttuurirajatkin. Yhteistyö kunnan kanssa toimii erinomaisesti.

    2015: “Tulevien sukupolvien kylä”

    Pyhämaan Luoto (Uusikaupunki)??????????
    Pyhämaassa hyödynnetään luonnon ja ympäristön mahdollisuudet laajasti. Ketteliin ollaan tekemässä ns. kyläkaavaa merellisyyttä ja luonnonrauhaa kaipaaville ihmisille. Asukkaita ja mökkiläisiä palvelevat monet lähiympäristöön sijoittuvat lähiliikuntamahdollisuudet ja tapahtumat. Yhdistykset ja yrittäjät tekevät jatkuvaa työtä kyläkoulun säilymiseksi ja kehittämiseksi muun muassa lahjoituksin ja järjestämällä oppilaille
    teemapäiviä omilta osaamisalueiltaan.

    2014: “Hyvinvointia ja voimaa lähiympäristöstä”

    Asemanseutu (Mynämäki) DSCN1185
    Taidetta, luontoa ja kulttuuria. Lähiympäristössä sijaitseva luontopolku voidaan muuttaa tarpeen mukaan taidepoluksi. Lähiympäristöön sijoittuvat myös kansainväliset kulttuuriprojektit. Kansainvälisiä yhteyksiä on rakennettu erityisesti Ranskaan, mutta myös muualle, kuten Irlantiin. Kylän yhteinen olohuone on Mynäjoen rannalla sijaitseva Asmandia, jossa voi viettää aikaa laavulla tai vaikka lähteä melomaan.

    2013: “Kylä eilen ja tänään”

    Karuna (Sauvo)
    Karunan kunta on historiaa, mutta karunalaisuus elää vielä vahvasti muuallakin kuin lukuisissa historiikeissa. Pitäjän ensimmäinen kansakoulu vuodelta 1887 on nykyinen Kalliorannan kylätalo. Sodanaikaisesta lottien ilmavalvontatornista muistuttaa Leader-rahalla vuonna 2005 rakennettu näkötorni. Nostalgiaristeilyt seuraavat vanhoja karunalaisia laivareittejä ja elämysretkellä näytellään historiakuvaelmia pitkin kylää.

    2012: “Yritteliäs kylä”
    Livonsaari (Naantali)Leipuri_Livonsaari
    Livonsaari on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa kyläläisyyttä. Kylässä on perinteisesti tehty yhdessä ja paikallista suosien. Uutta virtaa kyläyhteisö on saanut osakeyhtiömuotoisesta yhteisökylästä. Osuuskuntamuotoinen puutarha taas tuottaa luonnonmukaista ruokaa jäsenilleen.

    2011: “Kylät luovat kulttuuria”
    1_saumatonta yhteistyötä_Ari_HeinonenUusikartano
    (Pöytyä)
    Kylän valtteja ovat jo kolmen vuosikymmenen ajan katsojia houkutellut Himolan Teatteri sekä Lystmettän toimintakeskuksen alue. Kyläyhdistys ja teatteri tekevät saumatonta yhteistyötä, jotta kylällä luodaan jatkuvasti elävää kulttuuria.


    2010: “Turisti tulee kylään”

    TeijoTeijon alue (Salo)
    Alueella on runsaasti vetovoimatekijöitä, kuten ruukit, kartano ja kirkko, luonto, liikuntamahdollisuudet sekä kulttuuritarjonta. Asukkaat yhdistyksissä ja yrityksissä tuovat näitä yhteistyössä esille. Toiminnalle on ominaista suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Valtakunnan Vuoden kylä 2011.


    2009: “Kylä ja kunta -kehittämiskumppanit”

    Häntälä (Somero)notkot
    Kylä toimii Someron kylien neuvottelukunnassa, joka on kylien ja kaupungin yhteistyöelin. Häntälä otti myös vetovastuun Someron kylien yhteisestä kyläsuunnitteluhankkeesta. Kyläyhdistys myös huolehtii Häntälän notkojen luontopoluista kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella.

    2008: “Kylätalo
    – kylän yhteinen monitoimikeskus”

    Tourula-Keihäskoski (Yläne)paimis
    Kylän sydän on entinen kansakoulu Paimenenmäki. Kyläyhdistyksen omistama kiinteistö toimii kokoontumis- ja kurssipaikkana. Tiloja käytetään myös erilaisten juhlien, ruoka- ja majoituspalvelujen järjestämisessä. Kiinteistöä on kunnostettu hankkeilla ja kyläyhdistys vuokraa kiinteistön asuntoja.

    2007: ”Mökkiläiset mukana kylän toiminnassa”
    Vehas (Taivassalo)
    Kylän vakituiset ja vapaa-ajanasukkaat ovatVehas
    yhdistäneet voimansa monissa yhteisissä ponnistuksissa. Yhteisrantaa on kunnostettu ja kehitetty jo vuodesta 1990 lähtien ja vuonna 2005 kylälle saatiin oman osuuskunnan voimin jätevesiverkko. Kyläyhdistyksessä
    vapaa-ajanasukkailla on vahva asema.


    2006: ”Kylä näkyy ja kuuluu”

    Kultela (Somero)kukko
    Kultelalla on pitkät perinteet savikylänä.
    Kylä on elvyttänyt tätä perinnettä muun muassa
    rakentamalla keramiikkapuiston,
    järjestämällä suosittuja Savi palaa -tapahtumia sekä omalla savikukko-logolla.
    Savikylä -brändin ohella kylällä panostetaan kaikenikäisten viihtymiseen ja tiedonkulkuun.

    2005: ”Kyläympäristön vaaliminen”
    Untamala (Laitila) untamala
    Untamalassa on vaalittu pitkäjänteisesti
    kylän ainutlaatuista kulttuurimaisemaa; keskiaikaista kylänraittia, kyläkirkkoa,
    muinaisjäännösaluetta ja lukuisia vanhoja rakennuksia. Kylällä on panostettu myös uuteen infraan; vesihuoltoon, tien päällystykseen,
    kevyenliikenteenväylään ja tievalaistukseen.
    Untamala palkittiin valtakunnallisena vuoden kylänä 2006.

    2004: ”Kylä liikkuu”
    Niinijoki (Loimaa)lava
    Kyläyhdistyksen pyörittämä Pappisten lava
    houkuttelee väkeä läheltä ja kaukaa. Kylältä löytyvät
    uimaranta, pururata, hiihtolatuja laavuineen ja
    kotineen, kaukalo ja uuden koulurakennuksen
    liikuntasali ovat jatkuvasti ahkerassa käytössä.
    Liikkumaan kyläläisiä houkuttelevat kyläyhdistyksen
    ohella lukuisat muut paikalliset yhdistykset.

    2003: ”Kylien lapset ja nuoret”
    Aijala-Kaukuri (Kisko)Aijala-Kaukuri
    Aijala-Kaukurin kylä ja koulu tekevät tiivistä
    yhteistyötä. Tätä kautta koululla on panostettu
    vahvasti kansainvälisyyskasvatukseen.
    Kyläkoulua pidetään kylän markkinavalttina.
    Kylällä on ylipäätään vahva
    ”koko kylä kasvattaa” –ilmapiiri.

    2002: ei teemallista kilpailua
    Haara-Onkijoki (Loimaa)
    Ensimmäinen Varsinais-Suomen Kylät ry:nhaara
    nimeämä maakunnallinen vuoden kylä löytyi
    Loimaalta. Haara-Onkijoen kyläaluetta on kehitetty
    pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti
    hankerahoitusmahdollisuuksia hyödyntäen. Erityisesti kylällä on vaalittu paikallista historiaa ja kulttuuria. Haara-Onkijoki sai kunniamaininnan
    valtakunnallisessa vuoden kylä –kilpailussa 2003