Yhdistyksen kevätkokous tai muu tapahtuma tulossa – miten toimia?
Koronavirus estää myös yhdistysten kokoontumisia. Tällä hetkellä (17.3.) on voimassa suositus, että kaikki yli 10 hengen yleisötilaisuudet perutaan ainakin 13.4. asti. Suositamme kaikkien kasvokkain pidettävien kokousten ja tapahtumien perumista tänä ajankohtana.
Epidemian hillitsemiseen tähtäävät viranomaistoimet menevät monen muun asian edelle. Yhdistystoimijat voivat melko turvallisesti lähteä siitä, että yhdistyslaki ja yhdistysten omat säännöt ovat toissijaisia joukkokokoontumisten kieltoihin nähden.
Toimintaohjeena maamme hallitus velvoittaa yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet), poislukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt. Lähikontaktien välttäminen on juuri nyt tärkeintä, ja etenkin riskiryhmiä tulee suojella. Riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset – arvio tällä hetkellä, että riski koskee etenkin yli 70-vuotiaita – ja henkilöt, joilla on jokin perussairaus.
Suositamme yhdistyksiä toimimaan vankkaa harkintaa käyttäen, riskit kullakin paikkakunnalla arvioiden. Tilanne elää koko ajan.
Kevätkokouksen siirto vaikkapa touko-kesäkuulle voisi olla parempi kuin jättää kokous kokonaan väliin, vaikka säännöt määräisivät kokouksen pidettäväksi aiemmin. Kannattaa tiedottaa aktiivisesti yhdistyksen jäsenille, jos kevätkokous perutaan tai siirretään. Siirto on mm. Suomen Kylät ry:n ja Suomen Kotiseutuliiton mukaan parempi kuin pienenkään kokouksen järjestäminen nyt epidemia-aikaan. Sama ohjeistus koskee myös muita yleisötapahtumia.
Jos yhdistyksen säännöissä mainitaan, että yhdistyksen kokoukseen voi osallistua niin sanotusti etänä tai sähköisin välinein, niin tämä voi olla joillakin yhdistyksillä ratkaisu tilanteeseen. Sääntömuutosta asiasta voisi tulevaisuutta ajatellen nyt ryhtyä valmistelemaan, jos asiaa ei säännöissä mainita.
Etäosallistumisesta voi hakea lisätietoa yhdistysoppaista (esimerkkinä Yhdistysoikeus -niminen teos, tekijät Heikki Halila – Lauri Tarasti). Ohjeet etäkokouksen pitämiseen löytyvät myös esimerkiksi Kotiseutuliiton tietopankista.
Yleinen ohje yhdistyksille on tietysti, että niiden tulee noudattaa yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjä. Jos yhdistys jättää kevätkokouksensa pitämättä, niin esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole ohjeistusta siihen, mitä yhdistyksen pitäisi erityisesti ottaa huomioon tuollaisessa tilanteessa. PRH:sta kerrotaan, että heidän tehtävänään ei ole valvoa, että yhdistykset järjestävät sääntömääräiset kokouksensa ajallaan. Varsinaisesti tätä ei valvo kukaan muukaan, mutta yhdistyksen jäsen voi riitauttaa asian, jos katsoo että yhdistys ei ole toiminut oikein.