Sutars

Sutars hemman fick sitt namn år 1600, den nuvarande mangårdsbyggnaden uppfördes år 1930. Sutars ägor bestod efter storskiftet 1875 förutom av dagens areal även av Granbacka, Nysutars, Eskilssons och Kalläng. Det sägs att husbonden här var den första som började odla hövall i Keistiö. Vanligen slogs ju vinterfodret från naturängar. På Sutars tänkte man väl ändå inte börja äta hö ur åker, som roade grannarna trodde. Det visade sig vara ett lönsamt beslut då korna mjölkade mycket bättre med odlat foder.

Byns första växthustomater odlades här redan på 1950-talet.

Ethel Strandfelt på Sutars arbetade som utbildad handarbetslärarinna i Keistiö folkskola i över trettio år mellan åren 1928 och 1960.

Sutar ägs av samma släkt alltsedan 1500-talet.

________________________________________________________________________________

Sutarsint tila sai nimensä vuonna 1600, nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1930. Tilaan kuului vuonna 1875 suurjaon jälkeen myös Granbacka. Nysutars, Eskilssons ja Kalläng nykyisten pinta-alojen lisäksi. Sanotaan että tilan isäntä oli ensimmäinen, joka aloitti heinän viljelyn Keistiössä. Tavallisestihan talvirehu niitettiin luonnonvaraisilta pelloilta. Sutarsissa ei kai kuitenkaan ollut aikomusta syödä heinää pelloilta, niin kuin huvittuneet naapurit luulivat. Osoittautui että tilanlehmät lypsivät paljon paremmin viljelyllä rehulla, joten viljely kannatti.

Kylän ensimmäiset kasvihuonetomaatit kasvatettiin 1950-luvulla Sutarsissa.

Sutarsin Ethel Strandfelt toimi Keistiön koulun pätevänä käsityön opettajana yli kolmekymmentä vuotta vuosien 1928 ja 1960 välillä.

Sutars on ollut saman suvun omistuksessa aina 1500-luvulta asti.