|
|
|
|
|
|
|
|
Asukas- ja kylätoiminnan peruslähtökohta on se, että asioita pohditaan säännöllisesti. Kylän kehittäminen on pitkäjännitteistä ja tavoitteellista työtä, joka koostuu omille voimavaroille oikein mitoitetuista toimista. Yksi suuri tempaus ja sitten vuoden hiljaisuus tai liian mittava kehittämishanke, jolla väsytetään kaikki kyläaktiivit, voi sammuttaa kylätoiminnan pitkäksi aikaa.
Asukas- ja kylätoiminnan innoittajana on yleensä kriisi (esim. kyläkoulun lakkautus) tai unelma (esim. siistimpi kylänraitti).
Keskeistä on idea kehittämistarpeesta. Idea pitää kuitenkin saattaa käytännön toimiksi eikä toteuttajien löytäminen ole aina helppoa.
Idean muuttaminen käytännöksi edellyttää yhteistä tahtoa. Kylätoiminnan alkutaipaleella tämä tahto muodostuu joidenkin aktiivisten
ihmisten näkemyksestä. Järjestäytyneessä kylätoiminnassa kylän yhteinen tahto löytyy asukas- tai kyläyhdistyksessä.
Kyläläisten yhteisen tahdon pisimmälle viety muoto on kyläsuunnitelma, jossa arvioidaan kylän nykytilaa ongelmineen ja mahdollisuuksineen.
Hyvin tehty kyläsuunnitelma määrittää kylän kehittämisen alueet sekä osoittaa myös ne keinot, joilla tavoitteisiin päästää. Kyläsuunnitelma
ei ole kuitenkaan mikään päätepiste, vaan kyläsuunnittelu on jatkuva prosessi, joka elää olosuhteiden mukaan.
Jotta kyläläisten tahto ei jäisi vain ideoiden tasolle, on äärimmäisen tärkeää, että jotain konkreettista tapahtuu mahdollisimman pian
kehittämistyön alettua.
Monia asukas- ja kylätoiminnan esteitä voidaan ehkäistä tehokkaalla tiedottamisella. Avoin ja nopea tiedottaminen sitoo ihmisiä mukaan
toimintaan, vahvistaa kylähenkeä sekä vähentää tietämättömyydestä syntyviä huhuja.
Tiedon on syytä kulkea myös kylästä ulospäin. Aktiivisen kylän imago lisää esimerkiksi kylän uskottavuutta kuntaan päin eikä ole ainakaan
haitaksi uusia asukkaita houkuteltaessa. Samoin vaikkapa kylän palveluiden ja tonttien kartoitus ja niistä kertominen on kylän markkinointia
parhaimmillaan.
Asukas- ja kylätoiminta on paras väline vaikuttaa omaan elinympäristöön. Toiminnan perustana ovat asukkaiden omat tarpeet, ja
mahdollisuuksia ruohonjuuritason vaikuttamiseen on nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Yhteistoiminnalla ja yhteisvastuulla on sitä paitsi
kysyntää nykymaailmassakin.
Julkinen hallinto ei havaitse tai pysty ottamaan huomioon kaikkia kehittämistarpeita ja on asioita, jotka eivät "kuulu" minkään tahon
hoidettaviksi. Hattu kädessä odottamisen aika on ohi, nyt tehdään itse.